Sujuvaa arkea setien kanssa

Jenni Karjalainen kuvailee viettäneensä paljon aikaa työssä ja harrastuksissa ”aika setäisissä ympäristöissä”. Siinä on oppinut, miten lähestyä erityyppisiä setämiehiä niin, etteivät hommat mene pään seinään hakkaamiseksi, vaan asiat sujuvat ja kaikilla on kivaa. Hänen käyntikortissaan lukee Insinööriliiton johtava asiantuntija, mutta hänet tunnetaan nykyään myös setäkuiskaajana.

Jatka lukemista ”Sujuvaa arkea setien kanssa”

Yhteiskunta kuuluu kaikille

Kesälomakausi on päättynyt ja politiikasta kiinnostuneiden katseet alkavat kääntyä tulevaan vaalikevääseen. Hallituksen kompurointi ja tunne siitä, että yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevat ovat jäämässä talous- ja työllisyyskasvusta sivuun, on vahvistanut SDP:n asemaa gallupeissa. Hyvä niin. Olemme tehneet hyvin valmisteltuja avauksia sosiaaliturvan uudistamisesta koulutusjärjestelmän uudelleenajatteluun. Huolellinen työ kantaa hedelmää.

Yhteiskunnallinen keskustelu on kuitenkin melko rajusti jakautunut erilaisiin leireihin. Monen viesti vaikuttaa olevan, että minä olen varmuudella oikeassa ja vastaavasti vastapuoli takuuvarmasti väärässä. Jatka lukemista ”Yhteiskunta kuuluu kaikille”

Eriarvoisuus ja osattomuuden tunne

Vappuna pidettiin erinomaisia puheita. Luottamus, rohkeus, oikeudenmukaisuus – perusarvomme kuuluivat puheissa kirkkaina.

Samaan aikaan, vappupäivänä Helsingin Sanomat uutisoi Taloustutkimuksen selvityksestä, jonka mukaan nukkuvien äänestäjien herääminen liikauttaisi Suomea konservatiivisemmaksi ja kansallismielisemmäksi. Otsikko maalaili dramatiikkaa: ”Edessä voi olla konservatiivinen käänne, jos nukkuvat heräävät”, aivan kuin nukkuvat äänestäjät olisivat jokin piilotettu luonnonvoima.

Todellisuus ei ole yhtä jännittävä, vaan ennemmin surullinen, mikä juttua pidemmälle lukemalla selvisi. Moni äänestämättä jättävistä kokee jääneensä muutoksesta osattomaksi, yhteiskunnan laitamille, jopa ulkopuolelle. Perinteiset arvot houkuttavat, sillä niistä löytyy edes jonkinlainen turva kiivaasti muuttuvassa maailmassa.
Jatka lukemista ”Eriarvoisuus ja osattomuuden tunne”

Kansainväliset järjestöt oppivat läksynsä – oppiiko maan hallitus?

Markkinavetoisen globalisaation kulta-aikana kansainväliset instituutiot opittiin tuntemaan uusliberaalin rahavallan äänitorvina. Maailmanpankki ja IMF kehottivat, aika ajoin pakottivat etenkin kehitysmaita yksityistämään julkisia toimijoita ja hyödykkeitä. Usko niin sanottuun trickle down -efektiin, jossa talouskasvu automaattisesti valuu myös köyhemmille, oli suuri.

Kansainvälisten järjestöjen toiminta herätti merkittävää vastarintaa poliittisessa vasemmistossa ja kansalaisjärjestökentällä. Nähtiin mielenosoituksia ja mellakoita. Rahavallan vastustajat vaativat, että kansainvälisen järjestelmän ja järjestöjen tehtävänä olisi yritysten sijaan tukea yhteiskuntia, kansalaisia, ihmisiä.
Jatka lukemista ”Kansainväliset järjestöt oppivat läksynsä – oppiiko maan hallitus?”

Jos SDP:n puheenjohtaja on oikeasti masinoinut tuhansia ihmisiä torille lakkoilemaan, miksi hän ei käyttäisi valtaansa useammin?

Talous on kääntynyt nousuun, työttömyys laskuun ja ensimmäistä kertaa vuosiin Suomessa keskustellaan vilkkaasti työllisyyspolitiikasta.

10 000 ihmistä kerääntyi Senaatintorille osoittaakseen mieltä työttömien puolesta, hallituksen toimia vastaan. Vastustus, jopa viha, lähti kansalaisista itsestään. Jatka lukemista ”Jos SDP:n puheenjohtaja on oikeasti masinoinut tuhansia ihmisiä torille lakkoilemaan, miksi hän ei käyttäisi valtaansa useammin?”

Metropolipolitiikkaa tarvitaan

”Kiihtyvä kaupungistuminen tiedetään maailmanlaajuiseksi ilmiöksi, mutta Suomessa keskustelu on kanavoitunut maan sisäisen muuttoliikkeen keskittymisen ihmettelyyn.”

Näin todetaan mm. SAK:n ja Sitran tilaamassa, MDI-tutkimusyhtiön koostamassa metropoliraportissa, joka julkaistiin tammikuun alussa. Ja oikeaan osuu, ikävä kyllä.

Vielä viime hallituskaudella Suomessa ymmärrettiin ja tehtiin metropolipolitiikkaa. Nyt rakennetaan maakuntia ja kinastellaan siitä, suositaanko kaupunkeja vai maaseutuja. Vastakkainasettelun ajan olisi syytä olla ohi. Kestävässä metropolipolitiikassa katseet kääntyvät väistämättä tuleville hallituskausille. Jatka lukemista ”Metropolipolitiikkaa tarvitaan”

Mitä kaupungeista saa sanoa?

Kirjoitin muutama viikko sitten mielestäni melko harmittoman, yleistä yhteiskuntatieteellistä ajattelua ja kansainvälisen median valtavirtakäsitystä myötäilevän kolumnin metropolien asemasta globaalien ongelmien ratkaisemisessa.

Sain palautetta, josta suurin osa oli positiivista. Sain myös kuulla vahvistavani ”demareiden ikivanhaa ja vastenmielistä” erottelua maaseudun ja kaupungin välillä. En ollut tällaisesta ikuisuusprojektista aiemmin kuullutkaan. Jatka lukemista ”Mitä kaupungeista saa sanoa?”