fbpx

Setäkuiskaaja vitsailee vakavalla asialla: ”Etuo­i­keuk­siensa kyytipojaksi pitää sen verran kestää, että joku voi sediksi kutsua”

Saa­te­taan ku­vi­tel­la ja väi­te­tään­kin, et­tä su­ku­puol­ten vä­li­nen tasa-ar­vo on saa­vu­tet­tu ja et­tä asi­as­ta vouh­kaa­mi­sen jou­taa jo lo­pet­taa. Se­tä­kuis­kaa­ja Jen­ni Kar­ja­lai­sen mu­kaan ai­van niin au­voi­sas­ti asi­at ei­vät vie­lä ole.

Jatka lukemista ”Setäkuiskaaja vitsailee vakavalla asialla: ”Etuo­i­keuk­siensa kyytipojaksi pitää sen verran kestää, että joku voi sediksi kutsua””

Setä ja rauha

Olen edelleen saanut huomata, että siinä missä jonkun huumorintajua setäkuiskaaja-termi kutkuttelee, tuntuu toisista sedittely turhalta tai ikävältä. Keskustelua setä-, täti, tyttö-, poika- ja pökkelötyypittelyistä voi ja kannattaa jatkaa, mutta tärkeintä on tämä: olemme kaikki ihmisiä, joilla on oikeus tulla kohdatuksi ja kohdelluksi ihmisinä.

Jatka lukemista ”Setä ja rauha”

Kuiskaamishommia: Myrkkysetä

Vaikka uskon vankasti, että kaikille kannattaa olla kiva, on ikävä kyllä niin, että kaikki ihmiset eivät ole kuiskattavissa yhteistyökykyisiksi tai edes -haluisiksi. Ilmiö on harvinainen, sillä yleensä metsä vastaa niin kuin sinne huutaa. Tästä säännöstä myrkkysetä on poikkeus.

Myrkkysetä voi olla tietysti olla myös täti. Joka tapauksessa lajin kohtaaminen aiheuttaa yleisesti ahdistuneisuutta, hengityksen vaikeutumista ja kyynelehtimistä. Pitkäkestoinen altistuminen voi johtaa vatsakipuihin, voimakkaaseen pahoinvointiin ja jopa näön sumeutumiseen. (Vrt. Wikipedia: punakärpässieni.)

Jatka lukemista ”Kuiskaamishommia: Myrkkysetä”

Kuiskaamishommia: Runosieluinen setäliini

Viime keväänä setätyypeistä blogatessani huomasin, että monella valistuneella setäoletetulla oli vaikeuksia löytää jaottelustani itsensä. Se ei ollut varsinainen ongelma, koska aikuisten oikeasti ihmiset eivät muutenkaan solahda lokeroihin, oli kyseessä horoskoopit tai mitkä tahansa DISC-analyysit.

Harvinaisen moni runosieluinen setäliini oli kuitenkin tunnistanut itsensä täysin virheellisesti mahtailevaksi setämieheksi. Tämä oli ongelma. Se piti korjata.

Jatka lukemista ”Kuiskaamishommia: Runosieluinen setäliini”

Kuiskaamishommia: Muka-tiedostava sedäyttäjä

Entäs se tyyppi, joka sanoo olevansa feministi, mutta mansplainaa ja aliarvioi naispuoleisia kollegoitaan? Miten niiden kanssa toimitaan?

Tätä minulta kysyttiin viime keväänä parissakin setäkuiskaamisen työpajassa. Olin aluksi hiukan hämmentynyt. Ajattelin, että tällainen tyyppi varmaan tosiaan on olemassa, vaikka harva omissa setäisissä työ(markkina)ympyröissäni julistautuu feministiksi.

Jatka lukemista ”Kuiskaamishommia: Muka-tiedostava sedäyttäjä”

Podcast: Työelämän tasa-arvossa on vielä tekemistä

Tuomaksen vieraana – Jenni Karjalainen

Jenni Karjalainen on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja johtava asiantuntija Insinööriliitossa. Hän on puhunut paljon työelämän muutoksesta ja siitä, miten kaikkien on sopeuduttava muutokseen niin työntekijöiden, työpaikkojen kuin työelämän. Jenni on myös sitä mieltä, että suomalaisesta työelämästä puuttuu sukupuolten tasa-arvo. Työelämästä tulisi parempaa, jos ymmärtäisimme toistemme motiiveja. Siksi hän kirjoitti kirjan, miten tulla toimeen työpaikan setämiesten kanssa.

Kuuntele tästä lisää työelämän muutoksesta ja setäkuiskauksesta. Linkki vie Tuomaksen vieraana -podcastiin, joka on julkaistu 4.3.2019 Aikamerkki-sivustolla.

Kuiskataan kivasti

Setäkuiskaaja oli alun perin sivulauseessa heitetty vitsi, mutta paisui lähestulkoon ilmiöksi. Itse asiassa samaan pakettiin tuli tungettua monta muutakin asiaa, joita olin aiemmin vitseinä päässäni pyöritellyt. Leikittelin aikanaan pitkään ajatuksella, että olisin kirjoittanut Mitä mies tekisi -kirjan, self help -henkisen oppaan elämään. Mitä mies tekisi jäi blogisarjaksi ja kirjana päädyin kirjoittaman Setäkuiskaajan käsikirjan. Parempi näin.

Jatka lukemista ”Kuiskataan kivasti”