Ensimmäinen kosketukseni nyrkkeilyyn oli yläasteella, kun vierailimme koulun liikuntatunnilla potkunyrkkeilysalilla. Treenejä esitteli maailman tavallisin jantteri, joka otteluasennossa muuttui teinin silmissä supersankariksi.
Nuoratun kehän oppeja
Hiihtää ei tarvitse, mutta sivistyä pitää
”Minulle sosialidemokratian tarina on se, jossa hiihdettiin työväentalolle, sivistyttiin ja otettiin kohtalo omiin käsiin”, sanoin hiljan tuttavalleni.
”Aika pateettista eikä liity mitenkään tähän aikaan”, totesi kohtalaisen mukavassa asemassa oleva tuttuni.
Olen eri mieltä.
Jatka lukemista ”Hiihtää ei tarvitse, mutta sivistyä pitää”Ihan tavallisia osaajia
Tutulta koodarilta on lähdössä työpaikka alta. Osa toiminnoista siirretään naapurimaahan, iso osa lakkautetaan kokonaan.
Jatka lukemista ”Ihan tavallisia osaajia”Tulorekisteri ratkaisee kaiken – ainakin melkein
Pariin otteeseen viivästynyt tulorekisteri otetaan vihdoin vuodenvaihteessa käyttöön. Uudistus liittyy myös seuraavalla hallituskaudella lähes väistämättä edessä olevaan sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen. Tulorekisteri ei ole mikään taikasauva, mutta ison osan sosiaaliturvaan liittyvistä ongelmista se voi ratkaista. Jatka lukemista ”Tulorekisteri ratkaisee kaiken – ainakin melkein”
Tuottavuus ei kepillä parane
Suomen talous ja työllisyys kohenevat, mutta työelämän kehittäminen on jumittunut, viimeksi pitkään kiistellyn irtisanomissuojan heikennyksen vuoksi. Hyvä, että sopu löytyi, mutta paremmalle otteelle olisi tarvetta ja tilausta.
Istuva hallitus on tarmokkaasti muokannut työelämän lainsäädäntöä. Työttömyysturvaa on leikattu, työaikalain kokonaisuudistuksesta on annettu eduskunnalle esitys ja työvoimapalveluita sekä työttömyysturvan velvoitteita ollaan uudistamassa tulevia maakuntia silmällä pitäen. Jatka lukemista ”Tuottavuus ei kepillä parane”
Katse isoon kuvaan
Työllisyys kohenee ja talous kasvaa, ainakin jonkin aikaa. Tutkimuslaitokset ennustavat talouden kasvun hiipuvan jo tulevana vuonna. Työllisyysasteen uskotaan hivenen kohenevan.
Työttömien insinöörien määrä on vuodessa laskenut alle viiden tuhannen. Vastavalmistuneet löytävät työtä aiempaa merkittävästi paremmin. Suurin työttömien ikäryhmä on edelleen 60-64-vuotiaat, joita kesällä oli työttömistä insinööreistä lähes viidesosa.
Kaikki tietävät, että työttömyys on suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Ilman työtä ei ihmisillä ole toimeentuloa. Ilman riittävän korkeaa työllisyysastetta hyvinvointivaltion palveluja ei pystytä pitämään pyörimässä. Jatka lukemista ”Katse isoon kuvaan”
Työnantajilla oma vastuu osaamisen kehittämisestä
Elinikäisen oppimisen ja osaamisen päivittämisen tarpeeseen on Suomessa havahduttu reilun vuoden aikana aivan uudella tavalla. Lähes päivittäin saamme lukea lehdistä eri aloja vaivaavasta osaamispulasta ja rekrytoinnin pullonkauloista.
Työllisyystilanne on kohentunut merkittävästi. Silti insinöörejä on edelleen työttömänä lähes 5 000, heistä jopa neljäsosa kuumana käyvällä it-alalla. Jokin mättää. Jatka lukemista ”Työnantajilla oma vastuu osaamisen kehittämisestä”
Mikä kohtaannossa kiikastaa?
Työelämän kohtaanto-ongelmasta puhutaan paljon. Ihme kyllä, sillä kohtaanto on sanana monille ihmisille vieras ja vaikeasti ymmärrettävä. Se on sitä myös kirjoitusohjelman tekstintarkistukselle. Lyhyesti selitettynä kohtaanto on työmarkkinatermi, jolla tarkoitetaan avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista tai sen puutetta.
Vielä muutama vuosi sitten lähes koko Suomi uhkasi muodostua yhdeksi äkillisen rakennemuutoksen kriisialueeksi. Nyt suunta on eri. Esimerkiksi Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa nauttivat niin sanotusta positiivisesta rakennemuutoksesta.
Huonossa rakennemuutoksessa firmat pistävät laput luukulle ja työntekijät kilometritehtaalle. Iloisessa rakennemuutoksessa talous kasvaa ja elinkeinoelämässä menee hyvin, mutta osaajia puuttuu. Jatka lukemista ”Mikä kohtaannossa kiikastaa?”
SDP voi olla vahva uudistus- ja tulevaisuuspuolue
Viime hallituskaudella sosialidemokraatit ajoivat monessa hankkeessa eteenpäin työn ja koulutuksen liittoa.
Esimerkiksi nuorisotakuu toi alueelliset toimijat yhteen, tukemaan nuorta osaamisen kehittämisessä ja työllistymisessä. Suomi toimi malliesimerkkinä koko EU:lle ja Suomen nuorisotakuuta esiteltiin myös EU:n ulkopuolella ratkaisuna laajana globaaliin ongelmaan eli nuorisotyöttömyyteen. On suuri sääli, ettei istuva hallitus ole halunnut jatkaa nuorisotakuuta samassa mittakaavassa.
Jatka lukemista ”SDP voi olla vahva uudistus- ja tulevaisuuspuolue”
Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan Suomen malli
Vuodenvaihteessa voimaan tullut aktiivimalli on herättänyt kansalaiset, työttömät ja työntekijät. Lakimuutosta vastustava kansalaisaloite on kerännyt jo yli 130 000 allekirjoitusta. Monien muiden ammattiliittojen tavoin Insinööriliitto on kannustanut jäseniään tukemaan aloitetta.
Media on ansiokkaasti avannut aktiivimallin taustoja ja etenkin inspiraationlähteenä ollutta Tanskan mallia. On havaittu Tanskan panostavan työvoimaviranomaisten resursseihin kymmenkertaisesti Suomea enemmän, samoin kerrottu Tanskan edellyttävän työttömiltä toimia työttömyysturvan vastineeksi. Toisaalta olemme saaneet lukea tarinoita, joiden mukaan Tanskan malli tuntuu raskaalta ja jopa ylimitoitetulta (esim. Helsingin Sanomat 23.1.). Jatka lukemista ”Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan Suomen malli”