Vaaliteesit

Yhteiskunta kuuluu kaikille

Sopimalla, ei repimällä, on työmarkkinoilla tavattu sanoa. Saman pitäisi päteä politiikkaan. Yhteiskuntamme on yhteinen. Politiikkaa ei pidä tehdä tietyille ryhmille, vaan kaikkien ja koko yhteiskunnan hyväksi. Päätöksiä pitää edistää ja rakentaa, ei purkaa. Eriarvoistuminen koskee kipeimmin köyhimpiä, mutta heikentää koko yhteiskuntaa.

Suomen vahvuuksia ovat aina olleet sopiminen, yhdessä tekeminen ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Niistä täytyy pitää kiinni. Erilaisuus on rikkaus, jota toimiva yhteiskunta ja työpaikat osaavat tehokkaasti hyödyntää.

Pidetään kaikki mukana

Työelämässä työntekijöiden oikeuksista tulee pitää huolta ja kaikkien osaaminen tulee saada täysimääräisesti käyttöön. Oppivelvollisuusiän pidentäminen, työttömien mahdollisuus vapaaseen opiskeluun ja aikuiskoulutusmahdollisuuksien huomattava lisääminen ja kouluttautumisen rahoittamisen jakaminen reilusti työntekijän, työnantajan ja valtion välillä on toteutettava tulevalla hallituskaudella.

Laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja toisen asteen opiskelun maksuttomuudella luomme tasaveroiset mahdollisuudet kaikille, perhetaustasta riippumatta. Koulutukseen panostamalla luomme kestävän pohjan tulevaisuuden työelämään ja innovaatiopolitiikkaan. Kun koneet tekevät yhä suuremman osan töistä, on ihmisten vaalittava ja kehitettävä inhimillisiä taitojaan: luovuutta, ongelmanratkaisua ja vuorovaikutustaitoja. Näihin pitää panostaa varhaiskasvatuksesta lähtien.

Työllisyys nousuun työelämää kehittämällä

Työelämä muuttuu ja meidän kaikkien tulee muuttua sen mukana. Työnteon muodot moninaistuvat. Olennaista on pitää huolta siitä, että työhön kannustetaan ja turvaa rakennetaan työnteon muodosta riippumatta. Osaamisesta ja ahkeruudesta saa ja pitää palkita.

Kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet rajusti ja niitä solmitaan usein täysin tehtävän vaativuudesta riippumatta. Riskin kantaa yksittäinen palkansaaja ja haitat heijastuvat työmarkkinoiden toimivuuteen, kun työpaikkaa ei uskalleta sakon pelossa vaihtaa. Kilpailukieltosopimukset ja etenkin niihin liittyvät sopimussakot tulee kieltää.

Menestyvät yritykset ja yhteisöt ymmärtävät henkilöstön kanssa tehdyn yhteistyön arvon. Yhteistoimintaa työpaikoilla tulee kehittää. Henkilöstön osallistumista koskevaa lainsäädäntöä voi kehittää ja selkeyttää kokoamalla se yhteen osallistumiskaareksi. Tarpeettomasta vastakkainasettelusta yritysten ja työntekijöiden välillä pitää päästä eroon.

Itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien asemaa tulee parantaa kehittämällä työttömyys- ja eläketurvaa. Kevytyrittäjillä tulee olla halutessaan oikeus vakuuttaa itsensä samoilla ehdoin kuin palkansaajat. Työttömyysturvassa itsensätyöllistäjien työehto tulisi asettaa samalle tasolle palkansaajien kanssa. Yrittäjäeläkkeen alarajaa pitää nostaa siten, että alivakuuttamiselta vältytään. Yrittäjän perheenjäsenellä tulee olla oikeus palkansaajan työttömyysturvaan, jos hän ei itse työskentele yrittäjänä.

Tosiasia on, että Suomen väestö ikääntyy ja julkisen talouden kestävyys on koetuksella. Tehokkain tapa ratkaista yhtälö on nostaa työllisyysastetta. Työmarkkinoita tulee uudistaa, mutta ei kepein vaan porkkanoin. Tehokkaimmat tavat pitää ihmiset työelämässä ovat arkisia ja perustuvat hyvään johtamiseen ja työssä viihtymiseen.

Kotihoidontuesta on aika luopua. Perhevapaauudistus tarvitaan. Se kohentaa työllisyyttä, tasaa eri sukupuolten asemaa työelämässä ja mahdollistaa omaan elämään sopivat valinnat työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittamisessa.

Kasvu syntyy osaamisesta

Suomen talous ja sen kasvu perustuu kaikilla toimialoilla vahvasti osaamiseen. Kuluneen vuosikymmenen kehitys pistää hälytyskellot soimaan: panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat Suomessa laskeneet ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Osaamisen mallimaana pidetty Suomi on jäämässä jälkeen, kun maailmalla tutkimukseen ja koulutukseen satsataan entistä enemmän.

Julkinen tk-rahoitus on käännettävä kasvuun järjestelmällisellä ohjelmalla. Poliitikot eivät voi yritysten puolesta päättää, kuinka paljon ne panostavat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta oikealla tavalla kohdistettuna julkisten panosten lisäys kasvattaa myös yksityistä rahoitusta. Julkisin varoin tuetussa tki:ssä tulee painottaa elinkeinoelämän uudistumista, uusia innovaatioita ja ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin megahaasteisiin vastaamista.

Tehokkain tapa yksityisten tutkimus- ja kehitysinvestointien kasvu on varmistaa, että yrityksillä on osaavaa työvoimaa. Innovaatioita ei synny ilman ihmisiä.

Vahvaa metropolia tarvitaan

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on päästävä eroon kaupungit vastaan maaseutu -ajattelusta. Helsinki ja pääkaupunkiseutu muodostavat kansainvälisesti merkittävän metropolialueen, jonka kehittämiseksi tarvitaan myös valtion tukea: merkittäviä investointeja, lisää raiteita ja asuntoja. Helsingin kehitys on tärkeä, ei vain pääkaupungin itsensä vuoksi, vaan koko Suomen kannalta. Ilman vahvaa ja menestyvää metropolia Suomi käpertyy itseensä, mikä ei ole kenenkään etu.

Palveluihin ja osaamiseen perustuvassa taloudessa kaupunkien merkitys korostuu. Tutkimukset osoittavat, että kasvu ja innovaatiot syntyvät kaupungeissa. Suomi on kaupungistumisessa muuta Länsi-Eurooppaa jäljessä. Meillä on siis paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Valtion tehtävänä ei ole määrätä, missä ihmiset asuvat eikä miettiä, missä taloudellista toimintaa pitäisi syntyä. Valtion tehtävänä on kuitenkin luoda edellytykset sillle, että taloudellista toimeliaisuutta syntyy ja että ihmiset voivat kaupungeissa asua. Tämä tarkoittaa etenkin asuntokaavoituksen reipasta lisäämistä, erityisesti joukkoliikenteen infrastruktuurin rakentamista ja varsinkin keskusta-alueiden tiivistämistä kaavoituksella.

Kaupunkien välisten yhteyksien pitää olla nopeampia. Nopeat yhteydet laajentavat työssäkäyntialueita ja ulottavat kaupungistumisen hyötyjä laajemmalle. Tunnin junat on saatava kulkemaan ainakin Tampereelle ja Turkuun. Pääkaupunkiseudulle pitkään kaavailtu Pisara-rata tulee vihdoin toteuttaa.

Vetovoimainen metropoli kiinnostaa kansainvälisiä osaajia, joita Suomi tarvitsee saadaksemme uutta osaamista ja uudenlaisia näkemyksiä. Viranomaisprosesseja tulee kehittää siten, että työperäinen maahanmuutto on osaajille mahdollisimman vaivatonta. Erityistä huomiota pitää kiinnittää tulijoiden perheisiin, jotta myös perheenjäsenet löytävät Suomesta oman paikkansa.

Verotus selkeäksi ja reiluksi

Verotuksen uudistamiseksi on tehty monia virkamiesten ja huippuasiantuntijoiden esityksiä, jotka on poliittisista syistä jätetty toteuttamatta. Veropohja on saatava laajaksi ja järjestelmää monimutkaistavia poikkeuksia on karsittava. Kattava veropohja mahdollistaisi kevennyksen tuloverotuksessa, joka on Suomessa kiistatta korkea. Yksittäisen ihmisen tai pienyrittäjän on hankala pelata verotuksen porsaanrei’illä, jotka hyödyttävät ensisijaisesti kansainvälisiä suuryrityksiä ja poikkeuksellisen varakkaita henkilöitä.

Hyvinvointiyhteiskunta perustuu verotuksen kautta tapahtuvaan tulonjakoon. On kaikkien yhteinen etu, että yhteiskuntamme pysyy kaikille yhtenäisenä, yhteisenä.

Olennaiset veropolitiikan kysymykset ovat luonteeltaan kansainvälisiä. Siksi vain kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan varmistaa, että toimijat maksavat veronsa asianmukaisesti.

”There are no jobs on a dead planet”

Maailman ay-järjestön ITUCin puheenjohtaja Sharan Burrow tapaa muistuttaa, ettei työllisyyttä ja ilmastotavoitteita voi asettaa vastakkain. Jos ilmastonmuutosta ei hillitä ja sen vaikutuksia hallita merkittävästi nykyistä tarmokkaammin, ei ole työpaikkojakaan. Ei ole mitään.

Ilmastonmuutos on ikävä tosiasia. Sopeutuminen ei ole vaihtoehto, vaan pakko. Kansallisesti tärkeintä on luoda ensi hallituskaudella maankäyttösektorille oma ilmastopolitiikka. Globaalit ongelmat kuitenkin ratkotaan kansainvälisellä tasolla. Suomen pitää aktiivisesti vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikkaan ja luoda painetta globaaleihin, nykyistä merkittävästi kunnianhimoisempiin tavoitteisiin. Emme voi odottaa, että koko muu maailma keksii ratkaisut ennen kuin suostumme itse toimimaan.

Sosialidemokratia on rohkeuden aate

Sosialidemokratia syntyi rohkeudesta, halusta ja kyvystä vaatia kaikille samoja oikeuksia ja mahdollisuuksia. Yhteiskunta kuuluu kaikille ja jokaiselle on tarjottava mahdollisuudet ja välineet toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.

Moni ekonomisti väittää, ettei eriarvoistuminen ole totta. Tämä ei pidä paikkaansa. Eriarvoistuminen ei näy pelkästään tilastoissa, vaan ihmisten silmissä, sydämissä, tunteena. Kokemuksena siitä, onko jokainen yhtä arvokas tai tunteena siitä, että muut kuin pärjääjät uhkaavat pudota kelkasta.

Suomessa puhutaan paljon mahdollisuuksien tasa-arvosta, mutta se ei tällä hetkellä toteudu. Lukuisat tutkimukset todistavat, kuinka koulutus periytyy, samoin varallisuus. Mahdollisuudet kasautuvat yksille, kun toiset uhkaavat jäädä ilman. Tämä suunta pitää kääntää.

Jakaminen parantaa maailman