Työllisyys kohenee yhdessä

Insinööreistä ei Suomessa ole pulaa, osaamisesta ja etenkin mahdollisuuksista sen päivittämiseen sen sijaan on. Tämä viesti näkyy selvästi Insinööriliiton viime viikolla julkaisemasta, työttömille jäsenille tehdystä kyselytutkimuksesta.

Kuluneella hallituskaudella työllisyyspolitiikassa on tapahtunut paljon. Työnhakuvelvoitteita on kiristetty, työttömyysturvaa leikattu, te-palveluita yritetty uudistaa maakuntien vastuulla järjestettäviksi kasvupalveluiksi.

Ilma on ollut sakeanaan suunnitelmia ja uudistusaloitteita. Osa aloitteista on saatu maaliin, suurta osaa ei. Talouskasvun vetämänä työllisyys on kohentunut, mutta insinöörejä on työttömänä edelleen noin 4 300.

Insinööriliiton kyselytutkimuksen perusteella työttömyyden syyksi koettiin useimmiten ikä, sopivien työpaikkojen puute ja vanheneva osaaminen. Työttömien insinöörien kokemukset eivät ole parissa vuodessa juuri muuttuneet.

Liitto julkaisi edellisen työttömyystutkimuksensa kesällä 2016. Tuolloin työllisyyssuunnitelma oli laadittu vain reilulle puolelle työttömistä, nyt yli kolmelle neljästä. Te-toimistojen tuki ja palvelut ovat siltä osin siis merkittävästi parantuneet. Aktiivimalli puolestaan nähtiin tiukkojen kriteeriensä vuoksi epäreiluna. ”Ei ole aktivoinut mitenkään, ennemmin suututtanut”, kuvasi yksi vastaajista.

Työllisyyspalvelujen uudistustarve on ilmeinen, meni maakuntamalli maaliin tai ei. On tärkeää hyödyntää tulorekisteri mahdollisimman laajasti. Myös omatoimisen opiskelun mahdollisuuksia on syytä edistää entisestään. Työtä vailla olevien omaehtoista aktiivisuutta pitää muutenkin kaikin keinoin tukea.

Työllisyyspolitiikassa niukat resurssit kannattaa käyttää viisasti. Työkykyisiä asiantuntijoita auttaisi omatoimisen työnhaun malli valtavasti. Se virtaviivaistaisi asiantuntijoiden työnhakua ja vapauttaisi työvoimaviranomaisten käsipareja tukemaan heitä, jotka eniten tukea tarvitsevat. Tulokset paranevat taatusti, jos ja kun uudistuksia tehdään mahdollisimman pitkälle yhteistyössä parlamentaaristen puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lukuisat selvitykset osoittavat, että heikommassa asemassa oleva on viranomaispalvelujenkin suhteen todella heikolla. Mitä useampia palveluja tarvitsee, sitä vaikeammaksi viranomaisviidakossa muuttuu oikeiden osoitteiden ja ihmisten löytäminen.

Työministeri Lindström on esittänyt osatyökykyisten työllistämiseen ja kuntouttamiseen parlamentaarista työryhmää. Tulokset tulevat aikanaan, ja niihin toivon mukaan kaikki tulevat hallituspuolueet sitoutuvat.

Kaikki ongelmat eivät kuitenkaan työryhmillä ja pykälämuutoksilla ratkea. Tarvitaan myös asennemuutosta. Insinöörien työttömyyskysely osoitti jälleen kerran ikäsyrjinnän olevan tosiasia. Yli 59-vuotiaista insinööreistä yli puolet oli jo luopunut toivosta työllistymisen suhteen.

Suomessa on edelleen vallalla kaksijakoinen kulttuuri, jossa töissä ollaan joko sataprosenttisesti täysillä tai sitten ei ollenkaan. Tämä istuu huonosti nykyajan monimuotoiseen työelämään.

Tarvitsemme työhön lisää joustavuutta ja ymmärrystä ja tukea erilaisille, yksilöllisille työurille. Tästä vastuu ei ole yksinomaan poliitikoilla vaan myös työnantajilla.

Julkaistu Insinööri-lehdessä 15.1.2018

Jakaminen parantaa maailman

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *