”Olemme liian pieni kansa ärhentelemään keskenämme”, vientiteollisuuden työntekijöitä ja työnantajia edustavat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola linjasivat viime viikolla.
Olin samaa mieltä, mutta selvästi väärässä. Ärhentely alkoi välittömästi.
Vientiteollisuus leimattiin etenkin vihreiden toimesta taantumuksen linnakkeeksi, jonka vuoksi ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä eikä yritystukia uudistettua. Vientiteollisuuden vaikuttajia sediteltiin armotta: ”Kun mietit lapsesi tulevaisuutta, muista nämä sedät”, kirjoitti eräs vihreä Twitterissä.
Kun mietimme omien tai muiden lasten tulevaisuutta, sedillä todella on merkittävä rooli. Jos pidämme keski-iän ylittäneitä herrahenkilöitä setäoletettuina, heillä ylipäätään tuppaa olemaan maailmassa keskeiset pelipaikat. Suomalaisessakin yhteiskunnassa sedät ovat päättävissä asemissa ja johtotehtävissä vahvasti edustettuina.
Ilman setiä maailmaa on vaikea muuttaa, saati pelastaa. Siksi en pidä vähättelevää sedittelyä erityisen viisaana.
Maailma ei myöskään muutu ilman teollisuutta. Vaikka sektorirajat teollisuuden ja palvelujen välillä liudentuvat, ilman teollista tuotantoa eivät kansakunnan rattaat pysy pyörimässä. Teollisuus ei ole pitkään aikaan ole merkinnyt pelkkiä tupruttavia savupiippuja. Teollisuus merkitsee myös työpaikkoja uusiutuvalla sähköllä käyvissä konttoreissa, jopa söpöissä konditorioissa.
Vaikka pientä pidettäisiin kuinka kauniina, Suomi tarvitsee myös suuryrityksiä. Ilman veturiyrityksiä eivät pärjää alihankkijatkaan − eikä suomalainen hyvinvointivaltio. Vientiteollisuuteen perustuu suoraan ja välillisesti yli miljoona suomalaista työpaikkaa. Vientiteollisuuden Suomeen tuottama arvonlisä on 90 miljardia ja verokertymä 28 miljardia, laski konsulttiyhtiö KPMG viime vuonna.
Vientiteollisuutta on syytetty yritystukien uudistamisen jarruttamisesta. Neljän miljardin yritystuista puhutaan kuin ne olisivat potti ilmaista rahaa, jota ikävät sedät jakavat toisilleen pahat mielessään. Yritystukia on yritetty perata moneen otteeseen. Jos tehtävä olisi helppo, siinä olisi varmaan jo onnistuttu.
Suomalainen teollisuus toimii globaalisti kilpailuilla markkinoilla, joilla yritysten on varsin helppo siirtää tuotantoaan halvempiin ja toimintaympäristöltään ennustettavampiin maihin.
Siksi vientiteollisuuden sedät varmistivat, että hallitusohjelmassa lukee, ettei teollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa pidä omin päin heikentää. Suomen menestystä ei auta omaan jalkaan, saati päähän ampuminen.
Suomi on pieni maa keskinäiseen riitelyyn. Vielä pienempi maa Suomi on pärjäämään yksin. Teollisuuden toimintaedellytysten ja sääntelyn puitteet neuvotellaan EU-maiden kesken.
Kansainvälisessä vertailussa suomalainen teollisuus on ilmastonäkökulmasta hoitanut osansa hyvin. Uusia innovaatioita ja investointeja tietysti tarvitaan, se on selvä. Tutkimus ja kehitys vaativat lisäpanoksia ja niitä voimme myös EU:ssa neuvotella. Teollisuus on keskiössä, kun sovitaan sääntelystä, jolla voidaan saavuttaa vaadittavat hiilidioksidipäästöjen rajat.
Teollisuuden uudistuminen ja päästöttömyys ovat yhteinen etu. Ilmastotalkoot eivät onnistu ilman teollisuuden panosta. Maailman pelastaminen jälkipolville on tavoite, josta vallitsee nähdäkseni laaja yhteisymmärrys.
Valistuneet teollisuussedät ovat yhteisessä hankkeessa paljon vartijana.