Kansainväliset järjestöt oppivat läksynsä – oppiiko maan hallitus?

Markkinavetoisen globalisaation kulta-aikana kansainväliset instituutiot opittiin tuntemaan uusliberaalin rahavallan äänitorvina. Maailmanpankki ja IMF kehottivat, aika ajoin pakottivat etenkin kehitysmaita yksityistämään julkisia toimijoita ja hyödykkeitä. Usko niin sanottuun trickle down -efektiin, jossa talouskasvu automaattisesti valuu myös köyhemmille, oli suuri.

Kansainvälisten järjestöjen toiminta herätti merkittävää vastarintaa poliittisessa vasemmistossa ja kansalaisjärjestökentällä. Nähtiin mielenosoituksia ja mellakoita. Rahavallan vastustajat vaativat, että kansainvälisen järjestelmän ja järjestöjen tehtävänä olisi yritysten sijaan tukea yhteiskuntia, kansalaisia, ihmisiä.
Jatka lukemista ”Kansainväliset järjestöt oppivat läksynsä – oppiiko maan hallitus?”