Mikä kohtaannossa kiikastaa?

Työelämän kohtaanto-ongelmasta puhutaan paljon. Ihme kyllä, sillä kohtaanto on sanana monille ihmisille vieras ja vaikeasti ymmärrettävä. Se on sitä myös kirjoitusohjelman tekstintarkistukselle. Lyhyesti selitettynä kohtaanto on työmarkkinatermi, jolla tarkoitetaan avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista tai sen puutetta.

Vielä muutama vuosi sitten lähes koko Suomi uhkasi muodostua yhdeksi äkillisen rakennemuutoksen kriisialueeksi. Nyt suunta on eri. Esimerkiksi Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa nauttivat niin sanotusta positiivisesta rakennemuutoksesta.

Huonossa rakennemuutoksessa firmat pistävät laput luukulle ja työntekijät kilometritehtaalle. Iloisessa rakennemuutoksessa talous kasvaa ja elinkeinoelämässä menee hyvin, mutta osaajia puuttuu. Jatka lukemista ”Mikä kohtaannossa kiikastaa?”

Jos SDP:n puheenjohtaja on oikeasti masinoinut tuhansia ihmisiä torille lakkoilemaan, miksi hän ei käyttäisi valtaansa useammin?

Talous on kääntynyt nousuun, työttömyys laskuun ja ensimmäistä kertaa vuosiin Suomessa keskustellaan vilkkaasti työllisyyspolitiikasta.

10 000 ihmistä kerääntyi Senaatintorille osoittaakseen mieltä työttömien puolesta, hallituksen toimia vastaan. Vastustus, jopa viha, lähti kansalaisista itsestään. Jatka lukemista ”Jos SDP:n puheenjohtaja on oikeasti masinoinut tuhansia ihmisiä torille lakkoilemaan, miksi hän ei käyttäisi valtaansa useammin?”

Työllistymiseen tarvitaan aitoa tukea

Aktiivimallista on kohkattu jo jokunen viikko ja sitä vastustava kansalaisaloite kerännyt yli 115 000 allekirjoittajaa. Monien muiden ammattiliittojen tavoin Insinööriliitto pitää mallia huonona ja kannattaa lain kumoamista. Miksi?

Työttömien tukemista tarvitaan. Aktiivimalli ei tätä kuitenkaan tee. Kuten aktiivimallin puolustajat ovat kertoneet, tavoitteena on herätellä ja patistella työttömiä aktiivisuuteen. Käytännössä kyseessä on kuitenkin työttömyysturvan leikkaus. Jatka lukemista ”Työllistymiseen tarvitaan aitoa tukea”