Kevät on ollut yhtä setäkuiskaamista. Tasa-arvo ja vuorovaikutus työelämässä puhuttavat, ja hyvä niin. Tarkoituksena oli alun perin pitää yksi työpaja Facebookin naisverkostolle, mutta homma lähti samantien niin sanotusti nextille levelille.
Olen päässyt puhumaan setäkuiskaamisesta nuorehkoille naisille, varttuneemmille herroille, viestintätoimiston väelle, insinööreille, diplomi-insinööreille, pohjanmaalaisille ja Pohjoismaisten kirjastojen keskijohdolle. Muutamasta kutsusta olen joutunut myös kieltäytymään, kun joka paikkaan ei kerkiä.
Setäkuiskaaminen lähti liikkeelle havainnosta, että tulen helposti toimeen merkittävässä asemassa olevien herrahenkilöiden kanssa ja kaverin oivalluksesta kutsua minua setäkuiskaajaksi. Mitä enemmän olen kuiskauksen filosofiaa pohtinut, sitä selvemmäksi on käynyt, ettei kuiskaaminen perusperiaatteiltaan ole sukupuolisidonnainen kysymys ensinkään. Ja tärkein kuiskauskohde jokaiselle on oma itse. Kun on kuiskannut itsensä yhteistyöhaluiseksi ja mielellään myös -kykyiseksi, on valmis lähestymään uusia kuiskaushaasteita. Jatka lukemista ”Setäkuiskaamisen (väli)tilinpäätös”