Katse isoon kuvaan

Työllisyys kohenee ja talous kasvaa, ainakin jonkin aikaa. Tutkimuslaitokset ennustavat talouden kasvun hiipuvan jo tulevana vuonna. Työllisyysasteen uskotaan hivenen kohenevan.

Työttömien insinöörien määrä on vuodessa laskenut alle viiden tuhannen. Vastavalmistuneet löytävät työtä aiempaa merkittävästi paremmin. Suurin työttömien ikäryhmä on edelleen 60-64-vuotiaat, joita kesällä oli työttömistä insinööreistä lähes viidesosa.

Kaikki tietävät, että työttömyys on suurimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Ilman työtä ei ihmisillä ole toimeentuloa. Ilman riittävän korkeaa työllisyysastetta hyvinvointivaltion palveluja ei pystytä pitämään pyörimässä. Jatka lukemista ”Katse isoon kuvaan”

Työnantajilla oma vastuu osaamisen kehittämisestä

Elinikäisen oppimisen ja osaamisen päivittämisen tarpeeseen on Suomessa havahduttu reilun vuoden aikana aivan uudella tavalla. Lähes päivittäin saamme lukea lehdistä eri aloja vaivaavasta osaamispulasta ja rekrytoinnin pullonkauloista.

Työllisyystilanne on kohentunut merkittävästi. Silti insinöörejä on edelleen työttömänä lähes 5 000, heistä jopa neljäsosa kuumana käyvällä it-alalla. Jokin mättää. Jatka lukemista ”Työnantajilla oma vastuu osaamisen kehittämisestä”

Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan Suomen malli

Vuodenvaihteessa voimaan tullut aktiivimalli on herättänyt kansalaiset, työttömät ja työntekijät. Lakimuutosta vastustava kansalaisaloite on kerännyt jo yli 130 000 allekirjoitusta. Monien muiden ammattiliittojen tavoin Insinööriliitto on kannustanut jäseniään tukemaan aloitetta.

Media on ansiokkaasti avannut aktiivimallin taustoja ja etenkin inspiraationlähteenä ollutta Tanskan mallia. On havaittu Tanskan panostavan työvoimaviranomaisten resursseihin kymmenkertaisesti Suomea enemmän, samoin kerrottu Tanskan edellyttävän työttömiltä toimia työttömyysturvan vastineeksi. Toisaalta olemme saaneet lukea tarinoita, joiden mukaan Tanskan malli tuntuu raskaalta ja jopa ylimitoitetulta (esim. Helsingin Sanomat 23.1.). Jatka lukemista ”Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan Suomen malli”

Työllistymiseen tarvitaan aitoa tukea

Aktiivimallista on kohkattu jo jokunen viikko ja sitä vastustava kansalaisaloite kerännyt yli 115 000 allekirjoittajaa. Monien muiden ammattiliittojen tavoin Insinööriliitto pitää mallia huonona ja kannattaa lain kumoamista. Miksi?

Työttömien tukemista tarvitaan. Aktiivimalli ei tätä kuitenkaan tee. Kuten aktiivimallin puolustajat ovat kertoneet, tavoitteena on herätellä ja patistella työttömiä aktiivisuuteen. Käytännössä kyseessä on kuitenkin työttömyysturvan leikkaus. Jatka lukemista ”Työllistymiseen tarvitaan aitoa tukea”

Insinööri on arjen sankari

Insinööriliitto sai marraskuun edustajakokouksessa uuden strategian. Yksi keskeisistä tavoitteista on insinööribrändin kirkastaminen.

Suomi on insinöörien rakentama maa ja suomalaiset monella tapaa insinöörikansaa. Yhteiskunnan teknistymisen myötä insinööritaito on arkipäiväistynyt. Vaikka insinöörejä valmistuu paljon, se ei saa tarkoittaa, ettei insinöörin osaamista arvosteta.

Vuosituhannen taitteessa Suomi eli valtavaa nousukautta, insinöörien kulta-aikaa. IT-ala oli vahvassa nosteessa, Nokia ykkösveturinaan. Insinööriosaamisella Suomi ponnisti maailman huipulle.

Näinä digihypetyksen ja tekoälyn aikoina on entistä tärkeämpää, että meillä on kovan luokan ammattiosaajia. Ihmisiä, jotka osaavat laskea, suunnitella, kasata ja rakentaa sekä hallita alati monimutkaistuvat prosessit. Uutta Nokiaa ei ehkä tule, mutta on selvää, että ilman tekniikan osaamista emme globaalissa kilpailussa pärjää.

Insinööreistä on tapana sanoa, että he osaavat löytää vastauksen, kunhan kysymys keksitään. Ongelmanratkaisutaito on niitä taitoja, jotka poikkeuksetta listataan, kun mietitään, missä kone ei peittoa ihmistä.

Minulle insinööri on aina ollut arjen sankari. Olen ihaillut heidän kykyään ja taitoaan tietää, miten asiat oikeasti toimivat, joskus tuntenut itseni siinä sivussa vähän toistaitoiseksi. Kaltaiseni yhteiskuntatieteilijä kyllä hahmottaa yhteiskuntaa laaja-alaisesti ja syvällisesti, mutta ei välttämättä muista, mikä on derivaatta, saati mitä sillä tehdään.

Viimeistään Insinööriliiton juhliessa 100-vuotista taivaltaan 2019 on korkea aika, että yhteiskunnassa laajemmin tunnistetaan ja tunnustetaan insinöörien arvo. Ilman heitä suomalainen yhteiskunta ei olisi sitä, mitä se on nyt.

Insinööri on ammatti, josta on syytä olla ylpeä.

Jenni Karjalainen
johtava asiantuntija, yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikka
Insinööriliitto IL ry

Julkaistu Insinööri-lehdessä 4.12.2017

Yksinäisen suden kuolema

Helsingin Sanomat julkaisi 14.11. äärettömän mielenkiintoisen artikkelin Posivan ydinjäte-Onkalosta, tai oikeammin eräästä Seposta.

Seppo on edesmennyt tekniikan huippuosaaja, ydinjätteen loppusijoitushankkeen kulissien keskushahmo. Hänen roolinsa olisi saattanut jäädä ikuisesti pimentoon ilman amerikkalaista antropologia, joka saapui Suomeen tekemään tutkimusta ydinjätealan asiantuntijoista. Jatka lukemista ”Yksinäisen suden kuolema”

Suomi on hännystelijöiden maa

Suomi on maa, jossa hallitus tekee kaikkensa mielistelläkseen yrityksiä ja valtaapitävät kaipaavat vahvaa johtajaa. Tällaisiin, kieltämättä hiukan kerettiläisiin ajatuksiin vaivuin alkuviikosta, kun työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tekoälylinjauksensa ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA pankkiiri Björn Wahlroosin kirjoittaman pamfletin perustuslain ongelmista.

Aloitetaan tekoälystä. En halua olla epäreilu. Tiedän, että ministeriössä työskentelee monia, jotka ottavat teknologisen muutoksen tuomat haasteet vakavasti ja miettivät aktiivisesti ratkaisuja esimerkiksi työelämän muutokseen. Jatka lukemista ”Suomi on hännystelijöiden maa”