Mitä mies tekisi, osa 6: Puheenjohtaja

Puheenjohtaja oli kyllästynyt. Hän oli kyllästynyt katsomaan omaa naamaansa televisiosta ja kyllästynyt pitämään samoja puheenvuoroja vuodesta toiseen, kokoushuoneiden ja seminaarisalien vaihtuessa ympärillä.

Nuorena puheenjohtajalla oli näkemys ja draivia. Mutta kun asiat toistuivat samanlaisina riittävän kauan, niistä katosi mielenkiinto.

Puheenjohtaja kyllä ahkeroi pitkään, luki aikoinaan esimerkiksi luonnoksen EU:n perustuslaiksi, koko tekstin ymmärtääkseen ja argumentoidakseen uskottavasti – ja hukkaan meni sekin työ, kun perustuslaki sittemmin hylättiin. Puheenjohtaja osoitti tarmokuutta myös muilla tavoilla, jaksoi maalata visioita ja rutinoituneesti esiintyä roolissaan 24 tuntia vuorokaudessa, vuodesta toiseen.

Eläkkeelle jäätyään puheenjohtaja kohtasi monia muutoksia. Enää ei tarvinnut herätä aamuviideltä. Enää ei ollut firman taksikorttia. Eikä käyntikorttia. Enää ei ollut firman luottokorttia!

Puheenjohtaja sopeutui tilanteeseen. Hän heräsi aamuisin seitsemältä ja lähti pelaamaan golfia. Se oli hänen mielestään ihan mukavaa. Hän opetteli käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Se ei ollut ihan yksinkertaista, mutta onneksi puheenjohtaja oli aiemmin joutunut opettelemaan mutkikkaampiakin asioita.

Luottokortin menetys askarrutti. Loppujen lopuksi siitäkin haasteesta eläköitynyt puheenjohtaja suoriutui.

– Se on oikeastaan ihan samanlaista. Antaa kortin ja silläkin tilillä on riittävästi rahaa, puheenjohtaja summasi.

Jakaminen parantaa maailman

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *