Joulupukki auta, meitä väsyttää

En tiedä kuinka muualla, mutta täällä helsinkiläisissä toimistoissa maailma yritetään saada valmiiksi kahdesti vuodessa: juhannukseksi ja jouluksi. Kertaakaan ei ole onnistuttu, olette varmaan huomanneet. Tammi- ja elokuussa todetaan maailman olevan edelleen keskeneräinen. Suurin osa asioista on ennallaan. Tekemättömät työt odottavat kuuliaisesti lomalta palaavia.

Istuimme vastikään kavereiden kanssa iltaa. Kaikki huokailivat työmääräänsä ja laskivat päiviä lomaan. Kyllä työelämä pitäisi järjestää niin, että ihmiset eivät täysin väsyisi, kaverit tuumivat.

Olin samaa mieltä – ja samaan aikaan eri mieltä. Kuka sen työelämän järjestää paremmaksi? Pomo? Poliitikot? Jeesus tai joulupukki?

Kerroin yrittäjäkaverilleni asiantuntijaystävieni huolista. Mitä jengi valittaa? kysyi hän. Ei pitänyt kaltaisteni johtavien asiantuntijoiden tai kaikenkarvaisten konsulttien väsyhuolia kovin todellisina. Tietysti menestyvää ja kasvavaa yritystä johtava kaverini oli sitä mieltä, että hän itse on ihan aidosti kiireinen.

”Itse olet valintasi tehnyt”, muistutin kaveria, minkä hän auliisti myönsi. Jos haluaa isoja haasteita, pitää niihin pystyä itse vastaamaan.

Aloimme miettiä, koska olemme viimeksi kuulleet taksikuskin, siivoojan tai ravintolan keikkatyöläisen valittavan, kuinka kamala kiire on. Emme muistaneet. Muistan kyllä monenkin duunarikaverini valitelleen siitä, kuinka vaikeaa on saada rahat riittämään, ihan peruselämiseen.

Työkiireistä valittaminen on yleistä. Teen sitä itsekin. Joulupukkia tai hallitusta on kuitenkin turha huutaa apuun, jos työyhteisöissä ei itse kanneta vastuuta työn laadusta, määrästä ja kohtuullisuudesta. Mitä itsenäisempää työtä tekee, sitä itsenäisemmin pitää pitää huolta myös jaksamisestaan.

Pääsyyllinen kiireisiin löytyy yleensä katsomalla peiliin. Harva raataa töissä vuorokauden ympäri. Huomattavasti useampi kyllä touhuaa aamusta iltaan: on omat ja perheen harrastukset, lapsia ja vanhempia huollettavina, yhteiskunnallista aktiivisuutta, kilpaurheilua, joillain näitä kaikkia.

Suomessa on verrattain kattava työlainsäädäntö. Uupuneet asiantuntijat voivat tutustua itse ja työnantajansa kanssa esimerkiksi työaikalakiin, jota ollaan parhaillaan uudistamassa entistä joustavammaksi. Perusperiaate, työntekijän suojelu, säilyy. Lain mukaan ihmisiä ei saa näännyttää työtaakan alle. Ylitöitä saa teettää, muttei määräänsä enempää.

Työssäjaksamisesta on puhuttu viime aikoina paljon. Jaksamisongelmat ajavat ihmisiä ennenaikaisesti pois työelämästä. Uniongelmat lisääntyvät. 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä. Työelämän hektisyyttä ja kuluttavuutta on arveltu syyksi jopa syntyvyyden vähenemiseen. Eihän tämä tosiaan hyvältä näytä.

Siksi on hyvä, että meillä tärkeilevän kiireisillä asiantuntijoillakin on kunnon lomat. Ne auttavat kehittämään suhteellisuudentajua. Maailma ei tule valmiiksi, kaadu eikä lopu. Maailma ei myöskään pyöri juuri minun napani ympärillä, eikä sinun. 

Joulu  tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua, opetella olemaan tekemättä mitään. Ymmärtämään oman pienuutensa – ja nauttimaan siitä.

Kirjoitus on julkaistu Iltalehdessä 18.12.218

Jakaminen parantaa maailman

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *