EU:sta kannattaa kiinnostua

”Mitäs kaikkea siellä EU:ssa tapahtuu”, kysyi eräs toimittaja minulta kesän korvalla. Pyysin hiukan täsmentämään. Harva keksii kysellä, että mitä Suomessa tapahtuu yksilöimättä, kiinnostaako kysyjää työelämän lainsäädäntö, valtion budjetti, syksyn sienisato tai humppatapahtumien tiheys taajamissa.

Ajattelemme yhä helposti, että EU on tuolla jossain, ulkopuolella. Ei ole. Suomi on osa EU:ta ja me olemme kaikki EU-kansalaisia. Siksi meidän kannattaa kaikkien olla sekä kansalaisina että edunvalvojina paitsi kiinnostuneita, myös perillä siitä, mitä EU:ssa tapahtuu.

Turussa järjestettiin elokuun lopussa ensimmäinen Eurooppafoorumi, avoimen kansalaiskeskustelun areenaksi kutsuttu kolmipäiväinen EU-asiantuntijoiden ja EU:sta kiinnostuneiden kokoontumisajo. Puhujat edustivat kovimman luokan osaamista, pääministeristä komissaariin. Osallistujia oli kaikkiaan 2000 ja alustajiakin satakunta. Nyt foorumille kaavaillaan jatkoa ensi syksylle ja hyvä niin. Suomalaisen EU-keskustelun into ja aktiivisuus kaipaavat lisäpiristettä.

Eurooppafoorumille kokoontuivat yllätyksettömästi innokkaimmat EU-keskustelijat. Sisämarkkinat nähtiin poikkeuksetta suurena vahvuutena ja EU:n syytteleminen oman maan sisäpolitiikan pelaamisessa tuomittiin laajasti.

”Suomen kannattaa panostaa EU:n kehitykseen ja vahvistamiseen kotikatsomoa lämmittävien kriittisten kantojen sijaan”, huomautti muiden muassa Suomen pankin tuore pääjohtaja, kokenut EU-konkari Olli Rehn, ja oli tietysti täysin oikeassa.

Suomen EU-politiikalla oli selkeä suunta, kun jäsenyyttä valmisteltiin. Markkinoiden avautuessa ja talouden kasvaessa 2000-luvun taitteessa EU:lla riitti ystäviä. Sittemmin on ollut vaikeampaa. Talouskriisiä seurasi työllisyyskriisi, sosiaalinen kriisi, maahanmuuttokriisi ja legitimiteettikriisi. Haastekerrointa on lisännyt EU:n oma toiminta, jossa unionin perusarvot jäivät aivan liian usein ”taloudellisten välttämättömyyksien” jalkoihin.

Kuluva Junckerin komission kausi on pyrkinyt tasapainottamaan ja selkiyttämään EU:n suuntaa. Viime vuonna esitelty sosiaalisten oikeuksien pilari on merkittävin EU:n työelämän kehittämishanke pitkiin aikoihin. EU on paitsi talousalue, myös yhteinen työmarkkina. Siksi sillä pitää olla yhteiset pelisäännöt. Tehokkaimmin voimme sisämarkkinoihin vaikuttaa, kun teemme sitä EU-tasolla. Tämä on keskeinen syy siihen, että YTN liittyi palkansaajien Brysselin-edustuston Finunionsin taustajärjestöksi.

Vaikka EU-keskustelu voi kuulostaa moneen korvaan asiaan vihkiytyneiden samanmielisten hyminältä, ensivaikutelma hämää. Eurooppafoorumissa kävi selvästi ilmi, että työnantajien EK pelkää sääntelytaakkaa ja haluaisi mieluummin satsata asenteisiin. Muutos on melkoinen, kun vertaa siihen intoon, jolla elinkeinoelämä aikanaan oli Suomea unioniin viemässä ja sisämarkkinasääntelyä rakentamassa. Vaikea kuvitella, että vapaa liikkuvuus tai yhtenäiset standardit olisivat syntyneet yksinomaan asennekampanjalla.

Akavan ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n piirissä näkemys EU:n kehittämiseen on selvä: tarvitsemme parempaa, reilumpaa ja yhdenvertaisempaa unionia, joka palvelee talouden, osaamisen ja osallisuuden kasvua.

Jenni Karjalainen
YTN:n kv-työryhmän puheenjohtaja
Finunionsin hallituksen jäsen

Julkaistu YTN:n verkkosivuilla 11.9.2018

Jakaminen parantaa maailman

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *