Mitä mies tekisi, osa 5: Ekonomisti

Ekonomisti siirtyy työelämään suoraan koulunpenkiltä. Häntä hämmästyttää touhotuksen määrä, jolla asioita niin sanotuissa oikeissa töissä tehdään.

– Yliopiston ainejärjestökin joutuu laatimaan toimintakertomuksen, mutta ei kukaan siihen oikeasti aikaa käytä, nuori ekonomisti ihmettelee, ääneen.

Ylipäätään työelämässä puuhataan ekonomistin mielestä ihmeen paljon asioita, joita kenenkään ei välttämättä tarvitsisi tehdä.

Omat työnsä ekonomisti hoitaa ripeästi ja tehokkaasti. Samaan aikaan kun muut keskittyvät hallinnollisiin prosesseihin, joihin ei tehokkaan toiminnan näkökulmasta tarvitsisi keskittyä laisinkaan, lueskelee ekonomisti muistioita fatboylla makoillen. Tarvittaessa hän kirjoittaa muutamat rivit pomoilleen, jotta he osaisivat vaihteeksi sanoa eri tilaisuuksissa jotain järkevää.

Touhotus ympärillä jatkuu, organisaatiota myllätään sisältä ja ulkoa. Taloon perustetaan uusi strateginen osasto.

– Tää on kiva tää uusi osasto! Kun jostain huoneesta löytyy vielä lämmin ruumis, se raahataan sinne, nuori ekonomisti ilakoi.

Uusi osasto saa jatkaa kehittämistyötään rauhassa. Vaikka omat työt eivät aina inspiroi, ei nuori ekonomisti keksi mitään syytä vaivata itseään haalimalla pöydälleen uusia tehtäviä.

Kun naispuolinen ex-kollega havahtuu oikeasti turhautuneensa töihinsä työpsykologin lomakkeiden viitatessa vakavaan työuupumukseen, nuori ekonomisti hämmästyy.

– Voiko kyynistymisestä saada saikkua? ekonomisti äimistelee.

Käyttämättömiä reittejä työtaakan minimoimiseen on mahdollisesti yhä olemassa.

Jakaminen parantaa maailman

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *