Perustulo ja sosiaaliturvauudistus puhuttivat Duunitorin Lounastunti-vaalitentissä maanantaina 1. huhtikuuta. Toimitusministeriön työministeri Jari Lindström kommentoi suhtautuvansa skeptisesti siihen, saadaanko seuraavalla hallituskaudella aikaan uusi sosiaaliturva.
Perustulo ja kysymys siitä, pitäisikö sen olla vastikkeeton vai vastikkeellinen, jakaa eri puolueita. Duunitorin viidennessä ja viimeisessä Lounastunti-vaalitentissä puhuttiin maanantaina työstä ja yhteiskunnasta – muun muassa palkkaeroista, vaikeasti työllistyvien palkka-alennuksista, alipalkkauksen kriminalisoinnista sekä perustulosta.
Katso koko vaalitentti:
Mukana Väinö Kallio -ravintolassa Helsingissä järjestetyssä vaalipaneelissa olivat Jari Lindström (sin.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Elina Lepomäki (kok.), Jenni Karjalainen (sd.) ja Suldaan Said Ahmed (vas.).
Keskustelun vetäjä, toimittaja Eeva Lehtimäki tiedusteli panelisteilta, uskovatko he, että seuraavalla vaalikaudella pystytään valmistelemaan tai toteuttamaan jonkinlaista perustulomallia.
Suldaan Said Ahmed: ”Perustulo on 2000-luvun hyvinvointivaltion malli”
Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Suldaan Said Ahmed uskoo perustulomallin olevan mahdollinen toteuttaa. Hän uskoo perustulon kannustavan ihmisiä aktiivisuuteen.
”Työelämän murroksessa keskustellaan siitä, kuinka tietyt ihmiset eivät työllisty, työpaikkoja ei ole tai on syrjintää työelämässä, niin perustulo vapauttaisi ihmisille energiaa keskittyä vaikka opiskeluun, työntekoon, yrittäjyyteen. Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmä syrjäyttää ihmisiä – kun koko ajan pitäisi taistella papereita vastaan ja miettiä, mistä saa ensi kuussa rahaa. Perustulo on mielestäni 2000-luvun hyvinvointivaltion malli”, Said Ahmed linjaa.
Jari Lindström on eri linjoilla Said Ahmedin kanssa.
”Valitettavasti kun tämä sote kaatui, olen skeptinen sen suhteen, että ensi hallituskaudella onnistuisi tehdä sosiaaliturvauudistus, joka on monelta osin vielä vaativampi harjoitus kuin sote, joka ei sekään ole vielä valmis. Olen skeptinen”, Lindström toteaa.
”Olen tutustunut eri puolueiden ajatteluun tästä. Tuntuu siltä, että lähestytään asiaa ihan samalla logiikalla. Niissä kaikissa on tietyllä lailla sama logiikka, mutta olemme varmaan eri mieltä siitä, että pitääkö sen olla vastikkeellinen vai vastikkeeton. Me ajatellaan, että sen pitää olla vastikkeellinen. Että jotain pitää tehdä.”
Katso videolta perustulo-keskustelun parhaat palat:
Outi Alanko-Kahiluoto: Perustulokokeilu oli epäonnistunut
Vasemmistoliitto ja Vihreät sen sijaan kannattavat täysin vastikkeetonta perustuloa. Vasemmisto on ehdottanut jopa 800 euron perustuloa. Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kritisoi perustulokokeilua liian kapeaksi.
”Tässä kokeilussa oli mukana pelkästään pitkäaikaistyöttömiä, työttömyyspäivärahaa saavia henkilöitä. Ja kokeilu oli aika lyhyt. Kannattaisi jatkaa sellaisella kokeilulla, jossa on monipuolisesti eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Erityisesti olisi kiinnostavaa nähdä, miten itsensätyöllistäjät, freelancerit, silppu- ja mikrotyöntekijät hyötyisivät perustulosta. Ja siihen kannattaisi ottaa ehdottomasti mukaan myös verotuselementti, mikä puuttui hallituksen esityksestä.”
pahinta, ja se pelko siitä, että menettää erilaisia etuuksia. Soviteltua päivärahaa joutuu odottamaan ja niin edelleen. Tämä byrokratian pelko on aika lamauttavaa. Aktiivimallit ja monenlaiset leikkurit siihen päälle. Moni ei uskalla ottaa silpputyötä vastaan”, Alanko-Kahiluoto kuvailee nykyistä tilannetta.
Katso videolta, mitä Outi Alanko-Kahiluoto ja Elina Lepomäki sanovat vaikeasti työllistyvien palkkojen alentamisesta:
Jenni Karjalainen perustulokokeilusta: ”Kaikkihan oli iloisia, että sai rahaa”
Sdp:n kansanedustajaehdokas Jenni Karjalainen taas puolustaa puolueen yleisturvamallia, mutta kyseenalaistaa sen, kuinka suuriin uudistuksiin kannattaa lähteä tulevalla vaalikaudella.
”Olen itse miettinyt, onko tässä mitään järkeä lähteä jättiuudistuksiin. Yksi sote kaatui ja sotu pitäisi saada aikaiseksi. Suurin ongelma on kuitenkin se byrokratia ja se, että ihmiset tipahtelevat. Moni työtön kokee, että uskaltaako opiskella, saako kokeilla yrittäjyyttä”, Karjalainen sanoo.
”Pitäisi päästä sellaiseen, että jos ihmisellä ei ole tuloja ja hän on työtön, ei tarvitsisi pelätä sitä, että harrastanko jotain liian asiantuntevalta tai järkevältä vaikuttavaa, vaan että jos ei ole tuloja, olisi oikeutettu työttömyysturvaan, olisi työmarkkinoiden käytettävissä jos työtarjouksia tulee – että päästäisiin pienin askelin. Ja kyllä meidän viimeistään 2020-luvulla pitää päästä siihen, että voidaan seurata näitä reaaliaikaisesti.”
Perustulokokeilu saa kriitiikkiä myös Karjalaiselta rajatun osallistujajoukon vuoksi.
”Ja kaikkihan oli hirmu iloisia, että sai ylipäätään sitä rahaa ilman, että tarvitsi mitään tehdä. Että sehän oli ihan omanlaisensa tutkimustulos sekin. Mutta juuri se, että verotus puuttui siitä kokonaan ja ryhmä oli rajattu, joten ei siitä kauhean pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi vetää”, Karjalainen tykittää.
Elina Lepomäki: Perustili purkaisi tehottomuutta ja byrokratiaa
Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ajaa omaa perustili-mallia, jossa jokaiselle suomalaiselle myönnettäisiin täysi-ikäistymisen jälkeen henkilökohtainen sosiaaliturvatili. Jokaisen alkupääoma olisi 20 000 euroa, ja varoja voisi nostaa oman tarpeen mukaan. Palkkatuloista noin 10 prosenttia menisi tilille pääomaksi.
”Kuten missä tahansa sosiaaliturvassa meillä on itse asiassa valtaosa ihmisistä, jotka elinkaarensa aikana saa enemmän sosiaaliturvaa kuin kykenee maksamaan veroissa. Tämähän on hyvinvointivaltion koko idea, että siinä tapahtuu tulonjakoa. Perustilin logiikka on se, että me keskityttäisiin enemmän siihen tulonjakoelementtiin eikä siirreltäisi sitä rahaa keski- ja hyvätuloisilta keski- ja hyvätuloisille, niin kuin itse asiassa valtaosa meidän tulonsiirroista on. Pystyttäisiin purkamaan tehottomuutta ja myös byrokratiaa.”
Lindströmin epäilyn sijaan Lepomäki uskoo sosiaaliturvamallin rakentamisen olevan mahdollista tulevien neljän vuoden aikana.
”Toivoisin, että sotessa otetaan pieni askel taaksepäin – ettei edes yritetä tehdä sellaista jättivallankumousta vaan lähdetään siitä, että nykyinen sote ei ole ihan katastrofin partaalla ja samalla logiikalla ei voida tehdä sotua, joka on kerralla valmis. Lähdetään askel askeleelta.”