Yksinäisen suden kuolema

Helsingin Sanomat julkaisi 14.11. äärettömän mielenkiintoisen artikkelin Posivan ydinjäte-Onkalosta, tai oikeammin eräästä Seposta.

Seppo on edesmennyt tekniikan huippuosaaja, ydinjätteen loppusijoitushankkeen kulissien keskushahmo. Hänen roolinsa olisi saattanut jäädä ikuisesti pimentoon ilman amerikkalaista antropologia, joka saapui Suomeen tekemään tutkimusta ydinjätealan asiantuntijoista. Jatka lukemista ”Yksinäisen suden kuolema”

Suomi on hännystelijöiden maa

Suomi on maa, jossa hallitus tekee kaikkensa mielistelläkseen yrityksiä ja valtaapitävät kaipaavat vahvaa johtajaa. Tällaisiin, kieltämättä hiukan kerettiläisiin ajatuksiin vaivuin alkuviikosta, kun työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tekoälylinjauksensa ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA pankkiiri Björn Wahlroosin kirjoittaman pamfletin perustuslain ongelmista.

Aloitetaan tekoälystä. En halua olla epäreilu. Tiedän, että ministeriössä työskentelee monia, jotka ottavat teknologisen muutoksen tuomat haasteet vakavasti ja miettivät aktiivisesti ratkaisuja esimerkiksi työelämän muutokseen. Jatka lukemista ”Suomi on hännystelijöiden maa”

Yhteiskunnalliset haasteet ratkaistaan kaupungeissa

Kaupungistuminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio, ikääntyminen. Tuttuja termejä yhteiskunnallisesta keskustelusta, megatrendejä. Mitä ne tarkoittavat poliittiselle liikkeelle, miten niihin vastataan? Sosialidemokraattiset vastaukset löytyvät arvopohjastamme.

Maailman kattavista muutosvoimista yksikään ei kysy saapumiselleen lupaa, ne ovat jo täällä. Suomen kannalta avainasemassa on Helsinki, ainoa oikea metropolimme. Jatka lukemista ”Yhteiskunnalliset haasteet ratkaistaan kaupungeissa”

Ulkomaiselle työvoimalle yhdenvertaiset ehdot

Pääkirjoitus (HS 4.10.) käsitteli työvoiman liikkuvuutta ja työvoiman saatavuusharkintaa asialliseen ja tasapainoiseen tyyliin. Kiitos siitä.

Julkisessa keskustelussa usein sekoittuu, keitä tarveharkinta koskee ja keitä ei. Esimerkiksi insinööri luetaan yleensä eri­tyisosaamista vaativaksi asiantuntijatehtäväksi, joka ulkomaa­laislain mukaan ei kuulu tarveharkinnan piiriin.

Kysymys siitä, onko tarveharkinta tätä päivää, on oma keskustelunsa, jota on tärkeää käydä. Tulevaisuudessa teknologia toivottavasti ratkaisee osan työvoiman tarpeen ja tekijöiden kohtaantoon liittyvistä haasteista, ja byrokratiaa saadaan merkittävästi vähennettyä. Jatka lukemista ”Ulkomaiselle työvoimalle yhdenvertaiset ehdot”

Sääntely on ystävä

Vielä vuosi sitten vaikutti siltä, että joka toinen valtakunnassa järjestetyistä seminaareista käsitteli digitalisaatiota. Tuota ilmiötä, joka muuttaa kaiken: talouden, työmarkkinat, ihmisten keskinäiset suhteet, tavat olla, ajatella, ansaita.

Kaikki, mikä on digitalisoitavissa, digitalisoidaan, sanotaan. Uskon, että näin on: eri asia, millä aikajänteellä. Vaikka prosessointiteho teknisesti tuplaantuu parin vuoden välein, aiheuttavat ihmisaivot tässä ihmisten tekemässä maailmassa kitkaa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Jatka lukemista ”Sääntely on ystävä”

Työvoimapalveluja tuunaamassa

Maan hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen päättämään, mihin julkisia varoja ensi vuonna käytetään. Talouden vire on merkittävästi parempi kuin vuosiin ja työllisyys näyttää hiljalleen kohenevan. Silti tarvitaan lisätoimia.

Työelämä muuttuu, työt irtoavat ajasta ja paikasta. Elinkeinorakenteen murros muovaa työmarkkinoita uusiksi. Työurat muistuttavat enemmän palasista muodostuvaa mosaiikkia kuin entisaikojen monoliittia, jossa samalla työnantajalla työskenneltiin työuran alusta loppuun.

Muutosvoimien puristuksessa on erityisesti julkinen työvoimahallinto. Siihen ovat koko lailla tyytymättömiä kaikki, työnhakijoista työnantajiin. Mikä siis neuvoksi? Jatka lukemista ”Työvoimapalveluja tuunaamassa”

Toivotaan, toivotaan

Työttömät pakotetaan tehtailemaan hakemuksia. Työttömyysturvan menettää, jos työtön harhautuu itse aktivoitumaan ilman viranomaisen ohjaamia aktivointitoimenpiteitä. Kaikki työttömät haastatellaan kolmen kuukauden välein. Digitaalisella työmarkkinatorilla ratkaistaan Suomen kohtaanto-ongelmat.

Työvoimapolitiikassa tapahtuu nyt niin paljon, että monella asiantuntijallakin on vaikeuksia pysyä perässä. Työryhmien raportteja ja selvityksiä on tehtailtu työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi kolmessa muussakin ministeriössä. Huoli on yhteinen ja ymmärrettävä. Työllisyys näyttää hiljalleen kohentuvan, mutta suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus on pitkälti kiinni siitä, että vielä useampi saadaan kiinni työelämään ja kasvattamaan veronmaksajana yhteistä pottia. Jatka lukemista ”Toivotaan, toivotaan”

Työvoimapolitiikan työkaluja roskiin

Työvoimapolitiikka on harvan mielestä maailman innostavin tai nykyaikaisin politiikan ala. Työvoimapalveluissa pyöritellään papereita ja täytellään lomakkeita. TE-toimiston tädit ja sedät eivät ymmärrä maailman menosta, työtöntä hyppyytetään luukulta toiselle. Työttömyysturva meni, kun täytti lomakkeen väärin. Kuulostaako tutulta?

Nyt hallitus on tarttunut toimeen ja päättänyt soten siivellä uudistaa tämän kaiken. Ajatus on periaatteessa hyvä: työvoimapalvelut ovat selvästi jääneet jälkeen työmarkkinoiden muutoksesta. Kasvupalveluiden nimellä kulkevan uudistuksen myötä työllisyys- ja yrittäjyyspalvelut annetaan kaikkinensa maakuntien hoidettavaksi.

Tässä ollaan tekemässä iso virhe, jota on vaikea perua. Työvoimapolitiikalla on tähän asti pyritty ja jossain määrin onnistuttu tasaamaan suhdanteista johtuvia vaihteluja; panostamaan valtion tasolla sinne, missä panoksia eniten tarvitaan. Jatka lukemista ”Työvoimapolitiikan työkaluja roskiin”

Hyvät asiat ovat hyviä, huonot huonoja

Euroopan komissiolta odotetaan tänään EU:n tulevaisuusasiakirjaa. Unioni on valtaisassa muutospaineessa. Talouskasvu pysyy vaimeana ja populismi nostaa päätään eri puolilla maailmaa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin näkemystä, suuntaa, valintoja ja päätöksiä siitä, mitä Euroopassa halutaan tehdä ja mihin suuntaan unionia halutaan rakentaa.

Vuosi 2016 jäi monen mieleen annus horribiliksena. Taloudellisen epävarmuuden ja yleisen turvattomuuden seurauksena britit äänestivät itsensä ulos EU:sta ja amerikkalaiset valitsivat presidentikseen henkilön, joka ei ainakaan edusta perinteistä poliittista eliittiä, omintakeista bisneseliittiä kylläkin. Epävarmuuden tunnetta lisäsivät eri puolilla Eurooppaa tapahtuneet terrori-iskut, jotka yhä laajempaa valtaa tavoittelevat ja demokratiaa vieroksuvat johtohahmot maailmalla osaavat taitavasti hyödyntää. Jatka lukemista ”Hyvät asiat ovat hyviä, huonot huonoja”

Tylsästä työllisyydenhoidosta

– Älä kirjoita työllisyydestä, se on niin tylsä aihe, sanoi nuorempi kollega, kun kerroin rustaavani blogia. Näin taitaa ajatella myös maan hallitus, joka näyttää mieluiten askaroivan erilaisten palvelumarkkinoiden luomisessa työllisyydenhoidon jäädessä yhä pahemmin retuperälle.

Vuodenvaihteessa talousmittarit värähtivät vihdoin hiukan parempaan. Myös joulun alla julkaistut marraskuun luvut osoittivat työttömyyskehityksen taittuneen. Korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu on pysähtynyt.

Hyvänlaatuinen kehitys ei kuitenkaan saa antaa unohtaa, että työttömyysluvut ovat edelleen karut. Työttömiä työnhakijoita on Suomessa on 328 500, joista yli 46 000 korkeasti koulutettuja. Vaikka insinöörien työttömyys on vuodessa alentunut parilla prosenttiyksiköllä, on insinöörejä työttömänä marraskuun lukujen mukaan 6 635. Jatka lukemista ”Tylsästä työllisyydenhoidosta”