Asiat voi tehdä fiksusti

Yhteiskunnallinen megatrendi on helppo tunnistaa. Muutoksen ylle liimataan nimilappu, siitä järjestetään seminaareja ja konferensseja. Se karsinoidaan, irrotetaan alkuperäisestä kontekstista ja sitä tiiraillaan kuin eksoottista eläintarhan asukkia.

Kas tuossa temppuilee nyt digitalisaatio. Onpa jännittävä. Hype syntyy. Mitäköhän se tekee? Palkataan konsultti kirjoittamaan meille siitä raportti.

Digitalisaatiosta näyttää muodostuvan vuosikymmenen kuumin käsite. Tiedättehän, samanlainen kuin ilmastonmuutos oli 2000-luvun alussa tai globalisaatio vuosituhannen taitteessa. Kuten globalisaatio ja ilmastonmuutos, myös digitalisaatio muuttaa kaiken. Näin meille kerrotaan.

Digitalisaatiosta puhutaan jo niin taajaan, että Euroopan komissio päätti lyhentää käsitteen digisaatioksi. Näin kansalaiset säästyvät yhden tavun lausumiselta digiä hokiessaan. Enää odotetaan, että kansalainen oivaltaa digitisoinnin (ykkösiä ja nollia) ja digitalisoinnin, lyhyemmin digisoinnin, eron ja osaa tarmokkaasti edistää niiden toteutumista niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Kysyin insinööreiltä digitalisaatiosta. Mikä on insinöörin tulokulma, mitä annettavaa meillä on tähän kuumaan keskustelunaiheeseen? Varmasti paljonkin, tuumasi insinööri: ”Kaikenlaisia antureita olemme suunnitelleet ja asentaneet jo vuosikymmeniä.”

Toisin kuin välillä vaikuttaa, digitalisaatio ei alkanut toissavuonna. On totta, että digitalisaatio, globalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat kaiken. Muutos on osa samaa suurta jatkumoa, tahti vain kiihtyy. Rajat ohenevat, jopa katoavat. Keskinäisriippuvuudet kasvavat. Työelämä pirstaloituu. Työpaikkoja kuolee, onneksi myös syntyy.

Mitä muuttuvassa maailmassa tulisi tehdä? Vastaus on yksinkertainen: Tehdä asioita fiksusti, tehokkaasti, kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä käyttäen ja uusia kehittäen.

Ei automatisoinnissa kyse ole ollut tekniikasta, vaan tehostamisesta ja tasalaatuisuuden tuottamisesta. Eikä teollisuusrobotteja rakennella siksi, että ne ovat vekkuleita kavereita, vaan siksi, että ne tehostavat tuotantoa ja vapauttavat ihmisiä haasteellisempiin hommiin.

Moni yritys on pyörittänyt firmaansa digilogiikalla jo vuosikausia. Julkishallinnossa verottaja saa jatkuvasti kehuja tehokkaista digipalveluistaan. Mitä luulet, siirtyikö verottaja verkkoon siksi, että konsultti kertoi, että nyt digisoidaan – vai siksi, että esimerkiksi sähköisen veroilmoituksen tekeminen säästää aikaa ja rahaa kaikilta osapuolilta?

Resepti digiaikaan sopeutumiseksi on suorastaan naurettavan yksinkertainen ja jokaisen päättäjän vapaasti hyödynnettävissä. Ensinnäkin on huolehdittava koulutuksen laadusta ja osaamisen päivittämisestä. Toiseksi, työntekijät on päästettävä osallistumaan päätöksentekoon, koska parhaat ideat harvoin asuvat yksinomaan toimitusjohtajan päässä.

On myös kehitettävä suomalaista innovaatiota nimeltä muutosturva ja huolehdittava, ettei kukaan putoa kehityksen rattailta. Kun vielä kitketään työmarkkinoilta epäterve kilpailu ja varmistetaan kaikkien yhdenvertainen kohtelu, kehitys alkaa kehittyä kuin itsestään.

Jenni Karjalainen
Insinööriliiton elinkeinopoliittinen asiamies

Julkaistu Insinööri-lehdessä 10.5.2016

Jakaminen parantaa maailman

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *