Yhteiskunta kuuluu kaikille

Kesälomakausi on päättynyt ja politiikasta kiinnostuneiden katseet alkavat kääntyä tulevaan vaalikevääseen. Hallituksen kompurointi ja tunne siitä, että yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevat ovat jäämässä talous- ja työllisyyskasvusta sivuun, on vahvistanut SDP:n asemaa gallupeissa. Hyvä niin. Olemme tehneet hyvin valmisteltuja avauksia sosiaaliturvan uudistamisesta koulutusjärjestelmän uudelleenajatteluun. Huolellinen työ kantaa hedelmää.

Yhteiskunnallinen keskustelu on kuitenkin melko rajusti jakautunut erilaisiin leireihin. Monen viesti vaikuttaa olevan, että minä olen varmuudella oikeassa ja vastaavasti vastapuoli takuuvarmasti väärässä. Jatka lukemista ”Yhteiskunta kuuluu kaikille”

Tee toisin, osa 2: Myyntipäällikkö

Työpaikan tyky-päivä lähestyi. Yhteiseksi työkykyä ylläpitäväksi aktiviteetiksi oli sovittu sauvakävely.

Myyntipäällikkö oli verrattain urheilullinen ja tykkäsi lajeista, joissa mentiin kovaa, eikä muutama silloin tällöin saatu mustelma haitannut. Sauvakävely haittasi. Se oli myyntipäällikön mielestä naurettavaa, typerää, tätimäistä ja monia muita, ei-myönteisiä määreitä. Jatka lukemista ”Tee toisin, osa 2: Myyntipäällikkö”

Pörssiklubi voisi tulla tälle vuosi­tuhannelle

Pörssiklubin jäsenhaku on parhaillaan auki. Hakemuksia hyväksytään merkittävän aseman ehdokkailta, jotka tunnetaan nuhteettomina, miespuolisina yhteiskunnan jäseninä. Klubin kyvyttömyyttä uudistua hyväksymään ansioituneita ihmisiä on mahdoton käsittää.

Suomalainen yhteiskunta hukkaa valtavan määrän osaamista ummehtuneiden sukupuolittuneiden asenteiden vuoksi. Jatka lukemista ”Pörssiklubi voisi tulla tälle vuosi­tuhannelle”

Työelämä muuttuu ja asiat pitää oppia tekemään toisin

Työelämä muuttuu – totta. Työelämän rakenteet ovat jäykät ja rakenteita pitää purkaa, jotta työelämä muuttuu – vähemmän totta.

Työelämässä tarvitaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, mutta jokainen tietää, etteivät pykälät tee töitä puolestamme. Jotta työ olisi mahdollisimman tuottavaa, antoisaa ja kiinnostavaa, tarvitaan hyvää johtamista, riittävää itsenäisyyttä ja työn imua. Näitä toimivat yhteiskunnalliset rakenteet koulutuksesta lainsäädäntöön luonnollisesti tukevat. Jatka lukemista ”Työelämä muuttuu ja asiat pitää oppia tekemään toisin”

Pari sanaa ihmisyydestä

Kevät oli niin kiireinen, että minulla on edelleen vaikeuksia ymmärtää kesän alkaneen. Vaikka olen pitkään tehnyt töitä, joissa tapaan jatkuvasti uusia ihmisiä ja käyn puhumassa normaalin yhteiskuntatietelijän lailla asioista, joista tiedän ja melkein yhtä sujuvasti asioista, joista en, ylitti tämän vuoden alkupuolisko kaikki aiemmat ennätykset. Juhannuksen alla tajusin, että meneillään oli ensimmäinen viikko kuukausiin, jona en ollut missään alustamassa tai paneelikeskustelemassa. Hiukan raskasta, mutta äärettömän antoisaa.

Jatka lukemista ”Pari sanaa ihmisyydestä”

Työnantajilla oma vastuu osaamisen kehittämisestä

Elinikäisen oppimisen ja osaamisen päivittämisen tarpeeseen on Suomessa havahduttu reilun vuoden aikana aivan uudella tavalla. Lähes päivittäin saamme lukea lehdistä eri aloja vaivaavasta osaamispulasta ja rekrytoinnin pullonkauloista.

Työllisyystilanne on kohentunut merkittävästi. Silti insinöörejä on edelleen työttömänä lähes 5 000, heistä jopa neljäsosa kuumana käyvällä it-alalla. Jokin mättää. Jatka lukemista ”Työnantajilla oma vastuu osaamisen kehittämisestä”

Setäkuiskaamisen (väli)tilinpäätös

Kevät on ollut yhtä setäkuiskaamista. Tasa-arvo ja vuorovaikutus työelämässä puhuttavat, ja hyvä niin. Tarkoituksena oli alun perin pitää yksi työpaja Facebookin naisverkostolle, mutta homma lähti samantien niin sanotusti nextille levelille.

Olen päässyt puhumaan setäkuiskaamisesta nuorehkoille naisille, varttuneemmille herroille, viestintätoimiston väelle, insinööreille, diplomi-insinööreille, pohjanmaalaisille ja Pohjoismaisten kirjastojen keskijohdolle. Muutamasta kutsusta olen joutunut myös kieltäytymään, kun joka paikkaan ei kerkiä.

Setäkuiskaaminen lähti liikkeelle havainnosta, että tulen helposti toimeen merkittävässä asemassa olevien herrahenkilöiden kanssa ja kaverin oivalluksesta kutsua minua setäkuiskaajaksi. Mitä enemmän olen kuiskauksen filosofiaa pohtinut, sitä selvemmäksi on käynyt, ettei kuiskaaminen perusperiaatteiltaan ole sukupuolisidonnainen kysymys ensinkään. Ja tärkein kuiskauskohde jokaiselle on oma itse. Kun on kuiskannut itsensä yhteistyöhaluiseksi ja mielellään myös -kykyiseksi, on valmis lähestymään uusia kuiskaushaasteita. Jatka lukemista ”Setäkuiskaamisen (väli)tilinpäätös”